Hyvinvointialueilla päätetään pian lasten asioista

Vuonna 2022 toimintansa aloittavat Suomessa uudet hyvinvointialueet. Vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle siirtyy kunnilta suuri joukko palveluita jotka ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille: esimerkiksi lasten terveydenhoito kokonaisuudessaan, lapsiperheiden tukipalvelut ja lastensuojelu.

Tammikuun aluevaaleissa valitaan ensimmäisen kerran jäsenet hyvinvointialueiden valtuustoihin. Uudet valtuustot saavat vastuulleen erittäin tärkeän tehtävän: he luovat ne sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden tuottamisen käytännöt ja rakenteet, jotka lapsia, nuoria ja kaikkia muitakin suomalaisia tulevat jatkossa palvelemaan. Nuoret Kotkat kannustaa siksi käymään yhteiskunnassa mahdollisimman laajaa keskustelua ennen vaaleja siitä, millaisia linjauksia suomalaiset uusilta hyvinvointialueilta haluavat.

Nuoret Kotkat haluaa omalta osaltaan nostaa keskusteluun kolme lapsiin ja nuoriin liittyvää kysymystä. Niiden kautta haluamme kertoa, miten monin eri tavoin hyvinvointialueilla tehtävät päätökset ovat lapsille tärkeitä.

Lapsille ja nuorille on hyvinvointialueilla taattava kynnyksettömät mielenterveyspalvelut. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on ollut jo pitkään huomattavia ongelmia, ja koronapandemia on lisännyt pahoinvointia ja kasvattanut hoitovelkaa. Tukea on tarjottava aktiivisesti, ongelmat tunnistettava aikaisemmin ja palvelupolkujen on toimittava nopeammin. Mielenterveyden palveluita ja opastusta eteenpäin tulee olla tarjolla esimerkiksi oppilaitoksissa. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi on myös vahvistettava mielenterveys- ja tunnetaitoja kouluissa.

Palvelut on järjestettävä lapsen etu edellä. Kuntien vastuulle jää edelleen monia erityisesti lapsia koskevia palveluita kuten varhaiskasvatus, opetus ja nuorisotyö. Pitämällä jatkuvasti lapsen etu palveluiden järjestämisen keskiössä varmistetaan se, etteivät tiedonkulun puutteet kunnan ja alueen välillä aiheuta ongelmia eikä kumpikaan organisaatio katso palveluiden järjestämistä liikaa vain oman budjettinsa kapeasta näkökulmasta. Hyvän yhteistyön mahdollistavat rakenteet luodaan heti hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Ns. siiloutumisen korjaaminen jälkeenpäin on aina vaikeampaa.

Alueet ottavat vastuun, mutta neuvola pysyy. Lastenneuvola on merkittävä suomalainen sosiaalinen keksintö, jonka kautta yhteiskunta tukee lasten ja perheiden hyvinvoinnin rakentumista jo raskausajasta alkaen. Julkisesta neuvolajärjestelmästä pidetään huolta jatkossakin.

Nuoret Kotkat kannustaa kaikkia äänioikeutettuja käyttämään ääntään aluevaaleissa!

Aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja ennakkoäänestys pidetään 12.-18.1.. Uudet aluevaltuustot aloittavat työskentelynsä 1.3.2022.

www.nuoretkotkat.fi

Korona vaarantaa lapsen oikeudet – tilanteen korjaaminen oltava kehysriihen kärkitavoite

Nuoret Kotkat tukee lapsistrategian koronatyöryhmän raportissa esitettyjä toimenpiteitä koronakriisin lapsille ja nuorille aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Nuoret Kotkat katsoo, että nämä linjaukset tulee huomioida huhtikuussa pidettävässä kehysriihessä pohjana seuraavien vuosien lapsi- ja perhepolitiikalle Suomessa. 

Lapsistrategian koronatyöryhmän tammikuussa julkaistun raportin keskeinen havainto on, että koronapandemialla on jo ollut suuri vaikutus lapsen oikeuksien toteutumiseen niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Pandemia on vahvistanut eriarvoistumista lasten ja nuorten keskuudessa ja vaarantanut erityisesti niiden lasten oikeudet, joiden asema oli jo ennestään kaikkein haavoittuvin.

Lapsiperheitä on pandemian jälkihoidossa tuettava kokonaisvaltaisesti. Köyhyysriskin uhkaamia perheitä on tuettava. Neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja opiskeluhuollon toimintakykyä on vahvistettava ja oppimisen tukea kouluissa lisättävä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tulee olla saatavissa matalalla kynnyksellä. Myös vammaisille lapsille ja heidän perheilleen on taattava riittävä tuki.

Pandemia on myös hidastanut nuorten pääsyä työmarkkinoille ja vaarantanut ammatillisen koulutuksen toimintakyvyn. Nuorten työmarkkina-aseman uudelleen vahvistamiseen onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Kansainvälisen korona-avun osalta Suomen tulee ennen kaikkea painottaa sellaisia toimia, jotka vähentävät pandemian lapsivaikutuksia kehittyvissä maissa. Näitä ovat muun muassa koulutus, sosiaaliturva sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. Usein tehokkain tapa saada paikallisia muutoksia aikaan on tukea kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen toimintaa.

Toimivien julkisten palveluiden rooli lapsen oikeuksien toteutumisessa on tärkeämpi kuin muiden ikäryhmien osalta. Siksi valtiovallan on sitouduttava pitkäjänteiseen, monivuotiseen ohjelmaan pandemian lapsivaikutusten korjaamiseksi. Nuoret Kotkat katsoo, että hallituksen kehysriihi huhtikuussa on se paikka, jossa tällainen lupaus lapsille on kyettävä antamaan. Pandemian vaikutusten lieventäminen tulee olla keskeisenä teemana myös laadittaessa suunnitelmaa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta kuluvan hallituskauden aikana.

Edustajiston kokouksen julkilausuma 27.3.2021

#oleläsnä

Parhaimmillaan sosiaalinen media antaa meille mahdollisuuden välittää viestejä nopeasti ja pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Sen avulla on helppo seurata uutisvirtaa reaaliajassa. Voimme ehkä myös kokea kuuluvamme johonkin porukkaan reagoimalla ja kommentoimalla samalla tavalla ajattelevien some-keskusteluja, ilman suurempaa vaivaa.

Sosiaalinen media vie mennessään lapsia ja aikuisia. Siksi Nuoret Kotkat haluavat painottaa lasten kanssa toimiessaan aitoja ihmisten välisiä kohtaamisia ja kannustavat myös lasten vanhempia miettimään mitä läsnäolo lapsen kanssa tarkoittaa.

Mikä on sopiva aika käyttää sosiaalista mediaa päivässä sinulle? Entä lapselle? Käytätkö aikaasi somettamiseen sillä aikaa, kun sosiaalinen media lukee lapsellesi iltasadun? Vai annatko ajan mieluummin lapselle lukemalla hänelle iltasadun itse? Jos olisit lapsi, miltä sinusta tuntuisi, jos sosiaalinen media veisi vanhempiesi kaiken huomion?

Aito kohtaaminen voittaa somen 6-0. Anna aikaa lapselle.

#oleläsnä #NKannari #NuoretKotkat


Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto. Hyväksytty edustajiston kokouksessa 30.10.2016.

Lapsiperheet ovat yhteiskunnan voimavara – eivät kuluerä

Hallitus leikkaa lapsilisistä, lastensuojelusta ja kuntien valtionosuuksista sekä korottaa päivähoitomaksuja ja suurentaa ryhmäkokoja. Nämä vaikuttavat perheiden sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin.

Perheen selviytymisestä huolehtiminen ei ole enää itsestäänselvyys. Vanhemmat joutuvat yhä enemmän tekemään työtä perheen yhteisen ajan kustannuksella kattaakseen perheen pakolliset menot. Työnantajamaksuja siirretään työntekijöille, eivätkä palkat nouse. Tämä on johtanut kotitalouksien reaalitulojen alentumiseen. Leikkauksista ja tulonsiirroista päätettäessä ei ole pohdittu niiden vaikutuksia tasa-arvoon ja eriarvoistumiseen.

Hallituksen päätökset murentavat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Lapsiperheisiin kohdistuvien suorien ja välillisten säästöjen vaikutukset nähdään vasta vuosien kuluttua.

Nuoret Kotkat esittää hallitukselle, että leikkausten sijaan investoidaan lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin. Näin ehkäistään säästöistä ja leikkauksista aiheutuvia haittoja.

Jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro on sijoitus tulevaisuuteen.


Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto 9.4.2016.

Jokaiselle lapselle turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen

Harrastuksen myötä opituista taidoista ja saaduista kokemuksista on hyötyä koko loppuelämän ajan.

Nuoret Kotkat vaatii, että jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Harrastuksen tunnusmerkkejä ovat kuuluminen joukkoon, jossa kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde tai arvopohja. Harrastus voi olla melkein mitä vain lennokin rakentamisesta balettiin tai kokkikerhosta jääkiekkoon. Yleistä harrastuksissa on tietty yhteisöllisyys ja me-henki, joka on kokemuksena lapselle hyvin kasvattava.

Harrasteryhmä ei ole keinotekoisesti tai pakotettuna muodostettu ryhmä, vaan siihen kuulutaan vapaaehtoisesti ja omasta halusta. Aikuisiässä aikaisemmat yhteisöllisyyden kokemukset helpottavat ihmistä muun muassa työyhteisöön sopeutumisessa.

Harrastukset kasvattavat lapsen sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa sekä avaavat mahdollisuuksia kokea asioita, joihin ei yksin pääse mukaan. Usein harrastukset ovat sekoitus vanhaa ja uutta, joten niissä lapsi pääsee kurkistamaan pitkiin perinteisiin ja samalla osallistumaan tämän hetkisen toiminnan kehittämiseen. Harrastuksissa lapsi oppii osallisuutta, saa mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä toimimaan erilaisissa tilanteissa, myös niissä, joita ei esimerkiksi koulussa opetella.

Osa harrastuksista on todella kalliita. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen mahdollisuus mielekkääseen ja edulliseen harrastukseen, johon osallistuminen ei ole perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta kiinni.


Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto 12.10.2014.