Parhaimmillaan sosiaalinen media antaa meille mahdollisuuden välittää viestejä nopeasti ja pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Sen avulla on helppo seurata uutisvirtaa reaaliajassa. Voimme ehkä myös kokea kuuluvamme johonkin porukkaan reagoimalla ja kommentoimalla samalla tavalla ajattelevien some-keskusteluja, ilman suurempaa vaivaa.
Sosiaalinen media vie mennessään lapsia ja aikuisia. Siksi Nuoret Kotkat haluavat painottaa lasten kanssa toimiessaan aitoja ihmisten välisiä kohtaamisia ja kannustavat myös lasten vanhempia miettimään mitä läsnäolo lapsen kanssa tarkoittaa.
Mikä on sopiva aika käyttää sosiaalista mediaa päivässä sinulle? Entä lapselle? Käytätkö aikaasi somettamiseen sillä aikaa, kun sosiaalinen media lukee lapsellesi iltasadun? Vai annatko ajan mieluummin lapselle lukemalla hänelle iltasadun itse? Jos olisit lapsi, miltä sinusta tuntuisi, jos sosiaalinen media veisi vanhempiesi kaiken huomion?
Aito kohtaaminen voittaa somen 6-0. Anna aikaa lapselle.
#oleläsnä #NKannari #NuoretKotkat
Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto. Hyväksytty edustajiston kokouksessa 30.10.2016.
Hallitus leikkaa lapsilisistä, lastensuojelusta ja kuntien valtionosuuksista sekä korottaa päivähoitomaksuja ja suurentaa ryhmäkokoja. Nämä vaikuttavat perheiden sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin.
Perheen selviytymisestä huolehtiminen ei ole enää itsestäänselvyys. Vanhemmat joutuvat yhä enemmän tekemään työtä perheen yhteisen ajan kustannuksella kattaakseen perheen pakolliset menot. Työnantajamaksuja siirretään työntekijöille, eivätkä palkat nouse. Tämä on johtanut kotitalouksien reaalitulojen alentumiseen. Leikkauksista ja tulonsiirroista päätettäessä ei ole pohdittu niiden vaikutuksia tasa-arvoon ja eriarvoistumiseen.
Hallituksen päätökset murentavat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Lapsiperheisiin kohdistuvien suorien ja välillisten säästöjen vaikutukset nähdään vasta vuosien kuluttua.
Nuoret Kotkat esittää hallitukselle, että leikkausten sijaan investoidaan lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin. Näin ehkäistään säästöistä ja leikkauksista aiheutuvia haittoja.
Jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro on sijoitus tulevaisuuteen.
Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle.
Valitessaan lapsiasiavaltuutetun palkinnon saajaksi Nuoret Kotkat arvosti erityisesti hänen toimintatapaansa nostaa lasten asioita esille. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.
Tuomas Kurttila on toiminut lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2014. Kurttila on yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa nostanut lapset tärkeään asemaan jokapäiväisessä elämässämme. Puheessaan hän viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä.
Harrastuksen myötä opituista taidoista ja saaduista kokemuksista on hyötyä koko loppuelämän ajan.
Nuoret Kotkat vaatii, että jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Harrastuksen tunnusmerkkejä ovat kuuluminen joukkoon, jossa kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde tai arvopohja. Harrastus voi olla melkein mitä vain lennokin rakentamisesta balettiin tai kokkikerhosta jääkiekkoon. Yleistä harrastuksissa on tietty yhteisöllisyys ja me-henki, joka on kokemuksena lapselle hyvin kasvattava.
Harrasteryhmä ei ole keinotekoisesti tai pakotettuna muodostettu ryhmä, vaan siihen kuulutaan vapaaehtoisesti ja omasta halusta. Aikuisiässä aikaisemmat yhteisöllisyyden kokemukset helpottavat ihmistä muun muassa työyhteisöön sopeutumisessa.
Harrastukset kasvattavat lapsen sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa sekä avaavat mahdollisuuksia kokea asioita, joihin ei yksin pääse mukaan. Usein harrastukset ovat sekoitus vanhaa ja uutta, joten niissä lapsi pääsee kurkistamaan pitkiin perinteisiin ja samalla osallistumaan tämän hetkisen toiminnan kehittämiseen. Harrastuksissa lapsi oppii osallisuutta, saa mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä toimimaan erilaisissa tilanteissa, myös niissä, joita ei esimerkiksi koulussa opetella.
Osa harrastuksista on todella kalliita. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen mahdollisuus mielekkääseen ja edulliseen harrastukseen, johon osallistuminen ei ole perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta kiinni.
Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto 12.10.2014.
Hämäläinen Niko osallistui yhdessä Espoon Kotkien kanssa katalonialaisen sisarjärjestömme Esplacin YoPaC-kesäleirille Costa Bravassa Espanjassa. Osallistujia oli yhteensä n. 40 sekä Suomesta että Espanjasta. Tässä Nikon tunnelmia leiristä:
Olin vaellusleirillä Kataloniassa 1.8. – 11.8.2014. Ennen leirille lähtöä oli tehtävä, jossa piti tehdä itsestä esittelyvideo ja laittaa se facebookiin.
”Valmista lyhyt video, jossa esittelet itsesi. Miten sen toteutat, on aivan oman luovuutesi rajoissa. Muista kuitenkin, että jos videollasi on puhetta tai tekstiä sen tulisi olla englanniksi. Videolla tulee esiintyä ainakin seuraavat asiat: Jotakin, josta pidät. Jotakin, josta et pidä. Lempivärisi. Jokin unelmasi/toiveesi. Lempi harrastuksesi. Hyvä biisi. Suomalainen maisema. Eläin. Kreisi selfie.”
Lähdimme 1.8. lentokoneella Barcelonaan, josta lähdimme linja-autolla Kataloniaan. Linja-autossa tutustuimme espanjalaisten kanssa ja lauloimme ja juttelimme koko matkan. Matka yöpymispaikkaan kesti noin 3 h. Bussissa oli kuuma ja hiostava ilma, joten pysähdyimme täyttämään juoma pullot. Lopulta saavuimme yöpymispaikalle, jossa nukuimme taivasalla
Aamulla noin klo 5:00 keräsimme tavarat ja lähdimme vaeltamaan. Heti ensiksi oli todella jyrkkä mäki ja lopulta pääsimme ylös ja olimme jo aivan rikki. Näimme ylhäällä sen päivän lounaspaikan kaupungissa ja se oli kaukana. Jatkoimme matkaa alas ja monen kilometrin ja tunnin päästä saavuimme kaupunkiin. Siellä meillä oli 4 h vapaa aikaa ja lounas.
”Vaellus suoritetaan 2.8.2014 – 6.8.2014 välisenä aikana Costa Bravan alueella. Vaellusreitti kulkee suurimman osan matkasta välimeren rantaa pitkin. Kokonaismatkaa reitillä on noin 65 km ja päivämatkat vaihtelevat 8 kilometristä 20 kilometriin. Korkeuseroja reitillä on vaihtelevasti pienestä keskisuuriin. Vaellusreitti: Portbou – Llancà Port – Cadaqués – Montjoi – Roses.”
Juuri kun jatkoimme matkaa alkoi hirveä myrsky, tiet tulvi vettä ja tuli isoja rakeita. Onneksi pääsimme katoksen alle suojaan, mutta olimme aivan litimärkiä. Kun sade lakkasi kävelimme vielä monta kilometriä ja saavuimme yöpymispaikalle, jossa pystytimme teltat ja teimme ruokaa.
Seuraavana aamuna kävelimme vain vähän, ja menimme uimaan. Sitten saavuimme syrjäiselle paikalle, jossa oli tarkoitus viettää päivä yhteishengen kasvattamiseksi. Illalla kävelimme parisataa metriä ja pystytimme teltat, söimme ja hengailimme. Kello oli noin 2 yöllä ja osa ihmisistä oli jo nukkumassa, kun poliisit tuli häätämään meidät. Jouduimme purkamaan teltat ja keräämään tavarat. Meidän olisi pitänyt kävellä 8 kilometriä yöpymispaikkaan, mutta menimme salaa tien toiselle puolelle metsään yöksi.
Sitten kävelimme vielä kahtena päivänä, ja lopulta saavuimme leirintä alueelle jossa oli teltat valmiina ja niin oli vaellus osuus ohi. Leirintä alueella saimme mennä ja tulla niin kuin halusimme, mutta välillä oli leikkejä ja yhteisiä tuokioita. Kävimme uimassa kaupassa ja otimme rennosti.
Yhtenä päivänä meille annettiin tehtävä, meidän täytyi kävellä Rosesin kirkolle kaupunkiin ja matkalla ja kaupungissa meidän täytyi kerjätä ruokaa ravintoloista ja ihmisiltä. Itse en tehtävästä pitänyt eikä kovin moni muukaan.
”Tapahtuman leiriosuus suoritetaan 6.8-11.8 välisenä aikana Costa Bravan alueella leirintäalueella. Tämän vaiheen aikana päivät pitävät sisällään ympäristöön ja paikalliseen luontoon tutustumista, ulkoilma-aktiviteetteja, seikkailuaktiviteetteja ja tapahtuman teemoihin (nuorten osallisuus, kansainvälinen yhteistyö, kulttuurit, luovuus) liittyviä harjoituksia ja tehtäviä.”
Viimeisenä päivänä oli haikeat fiilikset ja lähdimme bussilla lentokentälle. Siellä hyvästelimme catalonialaiset ja lähdimme kotiin Suomeen.
Leiristä minulle jäi hyvä muisto hyvistä ihmisistä ja koko matkasta. Lähtisin koska vaan uudestaan ja toivottavasti näemme vielä joskus samalla porukalla. Pidämme vieläkin yhteyttä facebookissa ja whatsappissa.
Teksti ja kuvat: Niko Järvinen
Lainaukset ovat otteita tapahtuman osallistujakirjeestä.
