Kategoria: Kotkauutisia

Vuoden 2015 lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle

nkadmin

Nuorten Kotkien vuoden 2015  Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle.

Valitessaan lapsiasiavaltuutetun palkinnon saajaksi Nuoret Kotkat arvosti erityisesti hänen toimintatapaansa nostaa lasten asioita esille. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.

Tuomas Kurttila on toiminut lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2014. Kurttila on yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa nostanut lapset tärkeään asemaan jokapäiväisessä elämässämme. Puheessaan hän viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä.

Jokaiselle lapselle turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen

nkadmin

Harrastuksen myötä opituista taidoista ja saaduista kokemuksista on hyötyä koko loppuelämän ajan.

Nuoret Kotkat vaatii, että jokaiselle lapselle on turvattava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Harrastuksen tunnusmerkkejä ovat kuuluminen joukkoon, jossa kaikilla on yhteinen mielenkiinnon kohde tai arvopohja. Harrastus voi olla melkein mitä vain lennokin rakentamisesta balettiin tai kokkikerhosta jääkiekkoon. Yleistä harrastuksissa on tietty yhteisöllisyys ja me-henki, joka on kokemuksena lapselle hyvin kasvattava.

Harrasteryhmä ei ole keinotekoisesti tai pakotettuna muodostettu ryhmä, vaan siihen kuulutaan vapaaehtoisesti ja omasta halusta. Aikuisiässä aikaisemmat yhteisöllisyyden kokemukset helpottavat ihmistä muun muassa työyhteisöön sopeutumisessa.

Harrastukset kasvattavat lapsen sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa sekä avaavat mahdollisuuksia kokea asioita, joihin ei yksin pääse mukaan. Usein harrastukset ovat sekoitus vanhaa ja uutta, joten niissä lapsi pääsee kurkistamaan pitkiin perinteisiin ja samalla osallistumaan tämän hetkisen toiminnan kehittämiseen. Harrastuksissa lapsi oppii osallisuutta, saa mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä toimimaan erilaisissa tilanteissa, myös niissä, joita ei esimerkiksi koulussa opetella.

Osa harrastuksista on todella kalliita. Jokaisella lapsella on oltava yhtäläinen mahdollisuus mielekkääseen ja edulliseen harrastukseen, johon osallistuminen ei ole perheen taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta kiinni.

Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto 12.10.2014.

Vuoden 2014 palkinto myönnettiin Suomen Lukiolaisten Liiton #kutsumua-kampanjalle

nkadmin

Nuorten Kotkien Vuoden Lapsitekopalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena lasten hyväksi tehdystä työstä.
Vuoden 2014 palkinto myönnettiin Suomen Lukiolaisten Liiton #kutsumua-kampanjalle.

Nuoret Kotkat arvosti erityisesti nuorista itsestään lähtevää toimintaa ja kiusaamiseen puuttumisen esille nostamista. Kampanjalla haluttiin lopettaa kiusaaminen nuorten parissa. Mikä tärkeintä, kampanjan loivat nuoret itse. He ottivat vallan omiin käsiinsä ja tekivät maailmasta paremman.

Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Ressun lukiossa Helsingissä 9.4.2015. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka.

Suomen Lukiolaisten Liitto aloitti #kutsumua-kampanjan syksyllä 2014 tamperelaisen lukiolaisen Juho Rädyn puututtua bussissa kiusaamistapaukseen. Liitto tahtoi rohkaista muitakin toimimaan Rädyn tavoin. Lukiolaiset haastoivat kaikki suomalaiset näyttämään esimerkkiä ja rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa kukin tulee nähdyksi omana itsenään. Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Henni Roini kertoi, että nuorille on tärkeää, että joku kuuntelee.

Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Juuso Kurttila kertoi itsekin tulleensa kiusatuksi siirryttyään yläasteelle. ”Kynnys on korkea puhua itselleen herkistä asioista, mutta Suomessa on nuoria, jotka haluavat tulla ulos ja jakaa tunteensa usean kanssa. Kaikki ansaitsevat tulla kohdelluksi hyvin” tiivisti Juuso Kurttila.

Kampanja näytti, kuinka laajasti nuoret kohtaavat kiusaamista eri muodoissaan. Suurin osa yläkoululaisista ja lukiolaisista kokee, etteivät koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Työ kiusaamisen torjumiseksi jatkuu ja liiton mukaan asiaan voitaisiin vaikuttaa perustamalla oppilas- ja opiskelija-asiavaltuutetun virka.

Päivi Lipponen totesi palkinnonluovutuspuheessaan, että kampanjassa on kunnioitettavaa se, että siinä nostettiin nuoret puolustamaan toisiaan, niitä joita kiusataan. Kiusaaminen on vallan käyttöä. Kiusaamista ei saa vähätellä, koska kiusaaminen on väkivaltaa, jolla halutaan nöyryyttä ja häpäistä toista. Ilmiö alkaa jo päiväkodissa ja tuoreen selvityksen mukaan jopa 10 prosenttia lapsista kiusataan koulussa. Riskiaikoja ovat siirtymävaiheet eli lapsen koulun alku, luokan vaihtuminen tai siirtyminen yläkouluun.

Ensimmäisen Nuorten Kotkien Vuoden lapsitekopalkinnon sai Helsingin kaupunginteatteri vuonna 1991. Sen jälkeen palkinnon ovat saaneet mm. kirjailija Mauri Kunnas, KiVa-koulu -hanke, näyttelijä Eila Roine, Heinähattu ja Vilttitossu-elokuva sekä Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminta. Vuoden 2013 palkinnon sai lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Nuorten Kotkien Lapsiteko-palkinto lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle

nkadmin

Nuorten Kotkien Vuoden Lapsitekopalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena lasten hyväksi tehdystä työstä. Vuoden 2013 palkinto on myönnetty lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle. Nuoret Kotkat arvostaa erityisesti hänen toimimistaan lasten äänenä.

Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Pelastakaa lapset ry:n ylilääkärinä hän on toiminut vuodesta 1997 alkaen. Missä keskustelua, siellä Jari Sinkkonen. Useiden vuosien ajan hän on rohkeasti ja kiihkottomasti osallistunut keskusteluun kasvatuksesta, lastensuojelusta sekä lapsen kehityksestä. Erityisesti hän on pitänyt esillä poikalasten kohtaamia haasteita. Poikia ja tyttöjä ei voi kasvattaa samalla muotilla.

Nuorten Kotkien puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen totesi palkinnonluovutuspuheessaan, että vanhemmilla ei ole aina voimavaroja vastata vanhemmuuden haasteisiin. Kotien kasvatustyötä olisi tuettava ja sitä kautta turvattava lapselle oikeus lapsuuteen.

– Maailma on muuttunut. Suurin osa lapsista voi edelleen hyvin, vaikka osalla lapsista elämä on varsin hyvinvointikeskeistä. Varsinkin alakouluikäiset pojat jäävät herkästi netin peli- ja pornokoukkuihin, Sinkkonen kertoo. – Nykyajan vanhemmilla ei ole ammennettavaa omasta lapsuudestaan, sillä Internetin maailma ei ole nykyajan vanhempien lapsuudessa tuttu. Aikuisten tehtävä olisi kuitenkin toimia suodattimena.

Palkinto luovutettiin Nuorten Kotkien järjestöpäivillä Kulttuurikeskus Sofiassa 1.2.2014. Palkinto on kuvataiteilija Anniina Vainionpään taulu Ponityttö.

Ensimmäisen Nuorten Kotkien Vuoden lapsitekopalkinnon sai Helsingin kaupunginteatteri vuonna 1991. Sen jälkeen palkinnon ovat saaneet mm. kirjailija Mauri Kunnas, KiVa-koulu -hanke, näyttelijä Eila Roine, Heinähattu ja Vilttitossu-elokuva sekä Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminta. Vuoden 2012 palkinnon sai Helsingin Nettipoliisi.

Nuoret Kotkat vaatii lastensuojeluun lisää resursseja

nkadmin

Nuoret Kotkat vaatii, että kunnat ja valtio priorisoivat ykkösasiakseen lapset, varsinkin ne lapset, joiden vanhemmat eivät pysty heistä huolehtimaan. Priorisointi on osoitettava lastensuojelutyön resurssien lisäämisellä. Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön tarve on tunnistettava ja moniammatillista yhteistyötä valtion, muiden kuntien sekä kolmannen sektorin kanssa on kehitettävä. Kuntien tiukka talouspaine johtaa päätöksiin, joissa pyritään säästämään rahaa, mutta päätökset maksavat kohtuuttomasti asiakkaalle, eli lapselle. Lapsi- ja nuorisojärjestöjen työ osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä on tunnustettava. Vaikka järjestöt voivat tukea lasta merkittävästi kasvuntiellä, ei toiminnalla kuitenkaan korvata huostaanotettujen lasten tarvitsemaa ammattiapua tai lastensuojelupalveluiden tarvetta lapsille ja heidän perheilleen.

Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on merkitystä. Kun huonovointisen perheen asioihin ei kyetä puuttumaan varhaisessa vaiheessa, joudutaan siirtymään huostaanottojärjestelyihin. Äärimmäisen kriisitilanteen jälkeen oikeanlaisen avun suunnittelu ja organisointi niin, että se yhtä aikaa auttaa sekä lapsia että vanhempia, on lähes mahdotonta. Edessä on koko perhettä koskeva laaja-alainen ja moniammatillinen korjaavan työn asiakassuhde. Ennaltaehkäisevällä lastensuojelulla on oltava jokaisen kunnan talousarviossa oma kustannuspaikka ja selvästi osoitettuja resursseja. Asiakkaan siirtyessä korjaavan työn puolelle kulujen kasvu kunnan ja valtion taloudelle kasvaa moninkertaisesti.

Korjaava lastensuojelutyö on mitättömästi resursoitu. On laskettu, että yksi sosiaalityöntekijä voi hoitaa yhtäaikaisesti kahtakymmentäviittä asiakassuhdetta. Todellisuus on kuitenkin monessa kunnassa se, että yhden sosiaalityöntekijän vastuulla on yli sata lapsiasiakasta eli nelinkertainen työmäärä. Liiallinen työmäärä kostautuu asioiden käsittelyssä: tapauksiin perehdytään huonosti ja asiakkaiden tarpeita ei tunnisteta, koska sosiaalitoimella ei ole aikaa seurata reaaliajassa asiakkaiden tilanteiden edistymistä. Tyypillistä on myös käsittelyaikojen venyminen, jolloin se suurimmassa osassa tapauksia johtaa asiakkaan tilanteen radikaaliin muutokseen. Sosiaalityöntekijöiden työpaineisiin on vastattava.

Nuoret Kotkat esittää kunnille toteutettavaksi moniammatillista yhteistyökuviota, jossa sosiaalityöntekijä työskentelee yhdessä kunnan sosiaaliohjaajan kanssa. Tämä työpari pystyisi jakamaan kirjaamisvastuuta, valmistelevia tehtäviä ja verkoston yhteydenpitoa sekä lisäämään kontakteja asiakasperheeseen. Työntekijävajeeseen on vastattava koulutuspaikkojen ja sosionomi (amk) muuntokoulutuksen lisäämisellä.

Nuorten Kotkien edustajiston kannanotto 13.10.2013.