Nuorten Kotkien ja Pinskujen yhteinen Liikkuva luontoleiri vieraili Hämeessä kolmena syyskuun viikonloppuna: 6.9. Launeen perhepuistossa Lahdessa, 12.9. Jukka Jalosen puistossa Riihimäellä ja 19.9. Kauppatorilla Hämeenlinnassa.
Alakouluikäisille ja varhaisnuorille suunnattujen tapahtumien ohjelmassa oli ympäristöteemaisia pelejä ja leikkejä. Koronaturvallisesti järjestetyt tapahtumat olivat lasten mielestä tervetulleita pilkahduksia erilaisten rajoitusten estettyä monia tapahtumia.
Liikkuva luontoleiri on ympäristökasvatushanke, jonka puitteissa järjestetään tapahtumia ja tuotetaan teemamateriaalia vuonna 2020.
Aurinko paistaa, kuuluu riemunhuutoja, kesän kohokohta on alkanut, Kotkaleiri!
Pitkän viikonlopun aikana saimme nauttia uusista kavereista, jotka osoittautuivatkin kovin kilpailuhenkisiksi ja leiristä kehkeytyikin PELILEIRI. Kovaa taistoa käytiin Uuno-korteista. Pihalla oli erilaiset pallopelit kovassa käytössä ja tuli nurkkajussikin tutuksi. Leirillä sinkoili Amorinnuolet kahden nuoren välissä ja ystävyys onkin jatkunut leirin jälkeen.
Aina auringon helliessä päästiin kirmaamaan rannalle ja nauttimaan viileästä vedestä. Välillä rauhoituttiin leikkimään kahden leirivauvan kanssa. Illat vietettiin yhdessä grillaten makkaraa ja mahtavia TIKKUPULLIA!!
Terkut ja kiitokset mukana olleille, nähdään ensi kesänä!
-Jonna ja Sofia-
Kansainvälinen leiri Itävallassa 20. – 29.7.
Itävallan Döbriachissa pidetylle leirille osallistui kaikkiaan noin 600 henkilöä Itävallasta, Englannista, Kiinasta, Ukrainasta ja Suomesta. Suomalaisia oli yhteensä 18 ja hämäläisiä oli mukana kolme. Leirillä oli erilaisten työpajojen lisäksi mahdollisuus käydä uimassa ja harrastaa muitakin vesiaktiviteetteja, pelailla erilaisia pelejä jne. Yhtenä päivänä kävimme Tscheppaschluchtin kanjonissa ja vesiputouksilla. Matkaa tehtiin lentäen, junalla ja bussilla. Ilmat suosivat ja välillä oli liiankin kuuma. Ensi vuonna leireilläänkin sitten Suomessa Bengtsårin saaressa. Sitäkin me yritimme kovasti isännille ja muille vieraille markkinoida.
Hämäläinen Niko osallistui yhdessä Espoon Kotkien kanssa katalonialaisen sisarjärjestömme Esplacin YoPaC-kesäleirille Costa Bravassa Espanjassa. Osallistujia oli yhteensä n. 40 sekä Suomesta että Espanjasta. Tässä Nikon tunnelmia leiristä:
Olin vaellusleirillä Kataloniassa 1.8. – 11.8.2014. Ennen leirille lähtöä oli tehtävä, jossa piti tehdä itsestä esittelyvideo ja laittaa se facebookiin.
”Valmista lyhyt video, jossa esittelet itsesi. Miten sen toteutat, on aivan oman luovuutesi rajoissa. Muista kuitenkin, että jos videollasi on puhetta tai tekstiä sen tulisi olla englanniksi. Videolla tulee esiintyä ainakin seuraavat asiat: Jotakin, josta pidät. Jotakin, josta et pidä. Lempivärisi. Jokin unelmasi/toiveesi. Lempi harrastuksesi. Hyvä biisi. Suomalainen maisema. Eläin. Kreisi selfie.”
Lähdimme 1.8. lentokoneella Barcelonaan, josta lähdimme linja-autolla Kataloniaan. Linja-autossa tutustuimme espanjalaisten kanssa ja lauloimme ja juttelimme koko matkan. Matka yöpymispaikkaan kesti noin 3 h. Bussissa oli kuuma ja hiostava ilma, joten pysähdyimme täyttämään juoma pullot. Lopulta saavuimme yöpymispaikalle, jossa nukuimme taivasalla
Aamulla noin klo 5:00 keräsimme tavarat ja lähdimme vaeltamaan. Heti ensiksi oli todella jyrkkä mäki ja lopulta pääsimme ylös ja olimme jo aivan rikki. Näimme ylhäällä sen päivän lounaspaikan kaupungissa ja se oli kaukana. Jatkoimme matkaa alas ja monen kilometrin ja tunnin päästä saavuimme kaupunkiin. Siellä meillä oli 4 h vapaa aikaa ja lounas.
”Vaellus suoritetaan 2.8.2014 – 6.8.2014 välisenä aikana Costa Bravan alueella. Vaellusreitti kulkee suurimman osan matkasta välimeren rantaa pitkin. Kokonaismatkaa reitillä on noin 65 km ja päivämatkat vaihtelevat 8 kilometristä 20 kilometriin. Korkeuseroja reitillä on vaihtelevasti pienestä keskisuuriin. Vaellusreitti: Portbou – Llancà Port – Cadaqués – Montjoi – Roses.”
Juuri kun jatkoimme matkaa alkoi hirveä myrsky, tiet tulvi vettä ja tuli isoja rakeita. Onneksi pääsimme katoksen alle suojaan, mutta olimme aivan litimärkiä. Kun sade lakkasi kävelimme vielä monta kilometriä ja saavuimme yöpymispaikalle, jossa pystytimme teltat ja teimme ruokaa.
Seuraavana aamuna kävelimme vain vähän, ja menimme uimaan. Sitten saavuimme syrjäiselle paikalle, jossa oli tarkoitus viettää päivä yhteishengen kasvattamiseksi. Illalla kävelimme parisataa metriä ja pystytimme teltat, söimme ja hengailimme. Kello oli noin 2 yöllä ja osa ihmisistä oli jo nukkumassa, kun poliisit tuli häätämään meidät. Jouduimme purkamaan teltat ja keräämään tavarat. Meidän olisi pitänyt kävellä 8 kilometriä yöpymispaikkaan, mutta menimme salaa tien toiselle puolelle metsään yöksi.
Sitten kävelimme vielä kahtena päivänä, ja lopulta saavuimme leirintä alueelle jossa oli teltat valmiina ja niin oli vaellus osuus ohi. Leirintä alueella saimme mennä ja tulla niin kuin halusimme, mutta välillä oli leikkejä ja yhteisiä tuokioita. Kävimme uimassa kaupassa ja otimme rennosti.
Yhtenä päivänä meille annettiin tehtävä, meidän täytyi kävellä Rosesin kirkolle kaupunkiin ja matkalla ja kaupungissa meidän täytyi kerjätä ruokaa ravintoloista ja ihmisiltä. Itse en tehtävästä pitänyt eikä kovin moni muukaan.
”Tapahtuman leiriosuus suoritetaan 6.8-11.8 välisenä aikana Costa Bravan alueella leirintäalueella. Tämän vaiheen aikana päivät pitävät sisällään ympäristöön ja paikalliseen luontoon tutustumista, ulkoilma-aktiviteetteja, seikkailuaktiviteetteja ja tapahtuman teemoihin (nuorten osallisuus, kansainvälinen yhteistyö, kulttuurit, luovuus) liittyviä harjoituksia ja tehtäviä.”
Viimeisenä päivänä oli haikeat fiilikset ja lähdimme bussilla lentokentälle. Siellä hyvästelimme catalonialaiset ja lähdimme kotiin Suomeen.
Leiristä minulle jäi hyvä muisto hyvistä ihmisistä ja koko matkasta. Lähtisin koska vaan uudestaan ja toivottavasti näemme vielä joskus samalla porukalla. Pidämme vieläkin yhteyttä facebookissa ja whatsappissa.
Teksti ja kuvat: Niko Järvinen
Lainaukset ovat otteita tapahtuman osallistujakirjeestä.
